Käpylän Olympiakylä, vaihe 1/3

Käpylä on suosittu asuinalue Helsingissä eikä ihme: vanhoja puutaloja, puistoja ja kauniita puita. Siellä on tunnelmaa. Kun Helsinkiin ajaa Käpylän kautta, monen reittivalinta on Koskelantie ja tämä on se todellinen maisema, jonka ansiosta ulkopaikkakuntalaisetkin tietävät missä on Käpylä. Kaunis puiden siivittämä puistotie, jota reunustavat eriväriset kerrostalot, jotka ovat nähneet useamman vuosikymmenen vaihtuvan. Näistä erityisimmät sijaitsevat Käpylän Olympiakylässä.

Olympiakyläksi ristitty asuinalue on aikoinaan rakennettu vuoden 1940 olympialaisia varten. Toisen maailmansodan aiheuttaminen mullistusten ja sodanjälkeisen huutavan asuntopulan takia nämä asunnot eivät kuitenkaan koskaan päässet suunniteltuun käyttöön edes vuoden 1952 olympialaisiin. Olympiakylä on kuitenkin edelleen säilynyt arvokkaan alueen nimenä ja havisee historiaa. Viime vuonna emme enää ajaneet tämän alueen ohi matkalla Helsinkiin, vaan pääsimme tutustumaan näihin taloihin läheisemmin kuin moni muu.

Aika kuluttaa, Pääkkösen pelti kestää

Funkkistyylinen rakennusympäristö on nostettu suomalaisten modernismin merkkikohteiden listalle ja alue on Museoviraston suojelema. Keväällä 2015 tehtiin alueelle asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on turvata alueen rakennusten, pihojen ja lähiympäristön muodostaman kokonaisuuden säilyminen.

Olympiakylä onkin poikkeuksellisen hyvin säilynyt sekä säilyttänyt alkuperäisen tunnelmansa ja ilmeensä. Rakennusajasta on kuitenkin ehtinyt kulua hyvä tovi ja Olympiakylän rakennuksia on nyt alettu peruskorjata. Työn alla on nyt kolme taloa ja kaksi tehdään vielä vuoden 2021 aikana.

Meidän osaltamme työ aloitettiin vuonna 2020 ikkunapeltien uusimisella vanhan mallin ja värin mukaan. Vakiovärejä ei voi käyttää, sillä suojeltu kohde pitää entisöidä aiempaa tyyliä kunnioittaen ja mukaillen. Tällaisissa kohteissa riittää haasteita matkan varrella: vaikka lopputuloksen pitää kunnioittaa ajan henkeä, pitää lopputuloksen vastata nykyvaatimuksia ja kestää seuraavatkin 70 vuotta. Nykymateriaalit ovat onneksi sen verran parempia kuin aiemmin käytetyt, että ne kestävät sen kyllä kevyesti.

Menneen kesän aikana työskentelimme katolla tehden piipun pellityksiä sekä seinälle nostopeltejä. Piippuja on vanhassa talossa todella paljon, yhdessä talossa jopa 25 kappaletta. Piipun pellitykset toteutettiin mukaillen perinteistä tyyliä. Tämä toteutus on erinomainen esimerkki siitä, kuinka ajat ovat muuttuneet. Ennen on ollut mahdollista tehdä pieteetillä, kun osaavaa työvoimaa on ollut paljon saatavilla. Kun taas tänä päivänä tekijöitä ei ole niin paljon tarjolla ja sen myötä materiaalin ja työvoiman hintojen roolit ovat vaihtuneet.

Meille on jo tuttua, että vanhoissa kerrostaloissa tulee yllätyksiä ja aikataulut voivat pettää. Tässä tapauksessa esimerkiksi piippujen pellitykset oli suunnitelmissa tehdä jo keväällä, mutta yllättävien viivästyksien myötä pääsimme tekemään ne vasta elokuun lopulla valmiiksi. Vaikka suunnitelmat muuttuvat ja sovelletaan tilanteen mukaan, ei mistään voi kuitenkaan oikaista, kun Museovirasto on projektissa mukana. Vaikka eipä sellainen muutenkaan kuulu meidän toimintatapoihin.

Museovirasto neuvoo, ohjaa ja valvoo suojelukohteiden kunnostusta

Museovirasto voi neuvoa ja ohjata restaurointia sekä tehdä tarkastuskäyntejä kohteissa, joissa se toimii rakennussuojelun viranomaisena. Käpylän työmaalla onkin näkynyt melkein joka viikko Museoviraston väkeä pitämässä huolta työn jäljestä.

Meillä on onneksemme paljon kokemusta suojelukohteista, joten tiedämme toimintatavat ja osaamme tarvittaessa myös ehdottaa sopivaa työskentelytapaa. Esimerkiksi Olympiakylän talojen erikoislaatuinen vino pääty räystäällä sai Museovirastonkin pohtimaan oikeanlaista tekotapaa. Yhdistimme voimamme ja ideoimme yhdessä sopivan ratkaisun, joka vastasi vaatimuksiin sekä ulkonäön että toiminnallisuuksien osalta. Katto hyvin, kaikki hyvin. Ei muuta kuin eteenpäin ja seuraavia kohteita kohti!